Pole Community Finland perustettiin koronaviruksen iskettyä Suomeen, maaliskuun 20.3. päivän aikoihin. Samaan aikaan tankostudioiden, kuten monien muidenkin treenipaikkoijen, ovet laitettiin säppiin. Yhteisöön taisi liittyä, jos ei kaikki Suomen tankostudiot, niin ainakin lähes kaikki. Ihana nähdä miten kriisin keskellä myös kaikki tankoilijat yhdistivät voimansa ja sitä kautta tuemme toinen toisiamme <3
FB postaus:
Online treenaaminen toi minulle mahdollisuuksia testailla ja kokeilla treenejä olkapään tuomien rajoitteiden puitteissa. En pystynyt juurikaan oniline treeneihinkään osallistumaan, mutta muutamia tunteja pääsin kokeilemaan onneksi :)
Korkkasin online-treenauksen Lohjan "Toe Star" studion Lauran "lämmittely ja venyttely" videolla. Halusin kokeilla mitä kroppa tuumaa (ja kuinka jumiin se oli päässyt vajaassa kahdessa kuukaudessa) sekä mitä olkapää sanoo, et osaisin kertoa ortopedille mitkä liikkeet tuntuu kipeiltä tehdä.
Pitkäperjantaina 10.4. osallistuin Pole4Fitin Sannan vetämälle Pehmeä Pilates tunnille. Piti varoa olkapäätä ja skipata joitain liikkeitä, mut ai että kun teki hyvää kropalle <3 Ja Sannan tunnit ammentavat aina myös positiivista energiaa, joka ruokkii henkistä hyvinvointia.
Sanna himassa, minä himassa. Käy se näinkin!
Yhtenä arkiaamuna vedin MindBodyYogan Satun vetämän "aamun avauksen": 8 minuutin avaava setti. Sitäkään en pystynyt tosin kokonaan tekemään, mutta sen mitä pystyin teki hyvää selälle. Sadun rauhallinen ja lämmin olemus saa myös olon ja mielen rauhoittumaan.
Osallistuin lisäksi yhdelle älyttömän rankalle tunnille. Se oli 45minuutin pituinen kehonhuolto + baletti (Anna-Katariina / Pole4Fit). Tiesin, ettei tunnista tulisi helppoa. Ja olin oikeassa. Ihan järkyttävän rankka jalkatreeni, mutta niin huikean tehokas! Etureidet huusi hoosiannaa. Taisin kiroillakin parissa kohtaa kun oli niin hevi treeni.
Se, että ei pysty tekemään treenejä sillä forcella kuin haluaisi on aiheuttanut itsessäni passivoitumista enkä ole viimeiseen muutamaan viikkoon edes koettanut enää tehdä mitään online treenejä. Käyn kuitenkin useamman kerran viikossa aina katsomassa mitä Pole Communityssä tapahtuu, jotta pysyn inessä skenessä edes henkisellä tasolla ;)
Olkapään takia jouduin tosiaan kaikki tunnit vetämään 60% osuudella, koska oli paljon liikkeitä joihin olkapää ei taipunut. Tämän takia olen yrittänyt pitää yllä edes jonkinlaista kuntoa kävelemällä pitkät lenkit aamuin ja illoin. Keskimäärin 2,5 tunnin edestä olen joka päivä tehnyt kävelylenkkejä. Aamulenkki on ehdoton suosikkini; rakastan kun luonto alkaa heräilemään, linnut laulaa, liikenne on vähäistä ja ihmisiä vain harvakseltaan häiritsemässä ympärillä. Alla oleva kuva on Arabianrannasta, jonne usein kohdistankin lenkkini. Meren äärellä kavely on ihan parasta <3
Yhden aamulenkin jälkeen tunsin todella hyvää oloa kropassa. Vaikka kuvastakin (kts. alla) huomaa, että yläkropan lihakset ovat kadonneet kuin pieru saharaan, niin jännä voimakas ja urheilun tuottama hyvä olo valtasi kropan. En osaa paremmin kuvailla kun kroppa tuntui vain pitkästä aikaa niin hyvältä ja vahvalta. Vaikka olin vain tehnyt perus aamulenkin. Oli pakko ottaa kuva, koska halusin tallentaa sen hyvän olon hetken, joka pitkästä aikaa valtasi koko kropan. Itselleni merkityksellinen aamu, josta ammensin energiaa koko viikkoon.
Oma liikunnallinen poikkeustilani on tosiaan jatkunut jo tammikuun 23.1. päivästä alkaen. Se, että en ole pystynyt treenaamaan reiluun kolmeen kuukauteen tankoilua on synnyttänyt jo pelkoa siitä, että en saisi olkapäätä koskaan enää kuntoon. Vaikka fyssarin ja ortopedin diagnoosit ovat lupaavia, mutta silti se kavala ajatus on hiipinyt välillä mieleeni. Olen itkenyt tätä puolisollenikin joinakin päivinä. Erityisesti tähän pelkotilaan on vaikuttanut se kun maaliskuussa tuli todella paha takapakki parantumisessa. Raskaan kauppakassin kantaminen oli virhe. Se palautti kovat kivut ja aiheutti mm. sen, että en saanut edes pipoa otettua pois päästä ilman järkyttävän viiltävää kipua.
Keskiviikkona 29.4. minulla oli fyssarini kanssa puhelintapaaminen. Fyssarikin oli huolissaan kun paraneminen ei ole nyt oikein mennyt putkeen ja kipua on edelleen, ja erityisesti solisluun kohdalla. Sovimme fyysisen tapaamisen toukokuun alkuun. Silloin tsekkaamme, että ei ole jotain suurempaa ongelmaa solisluussa tai siinä ympärille, jonne kipu aina spesifisti iskee.
Positiivisen energian omaava tervehdys tuli Fitin
ihanilta opettajilta Facebookiin huhtikuun lopulla <3
Tässä Vappuna 1.5. tehty kuntoutuskimara.
Vappupörriäinen vauhdissa - vauhtia ja vaarallisia tilanteita kuminauhan kanssa :D
Minä saan vielä itseni kuntoon <3
Pysykää terveenä ja pitäkää huolta lähimmäisistänne unohtamatta myöskään omaa hyvinvointianne.
Aurinkoista toukokuuta kaikille!
