Kiitos Ystävät!

Kaksi vuotta sitten jouduin pistämään tankoilun tauolle kaularangan pullistuman ja yläaukeaman ahtauman takia. Rakkaan harrastuksen menettäminen oli henkisesti rankempaa kuin koskaan uskalsin edes ajatella. Henkireikä haastavan elämänvaiheen ajalta on puuttunut. Korona on ollut pienin ongelma viimeisen kahden vuoden aikana. Kamelin selkä katkesi viime syksynä ja nyt ollaan menty terveys edellä kaiken suhteen.

Tammikuun lopussa uskalsin ja koin pystyväni kokeilemaan taas tangolle nousua. Koin käsittämätöntä onnen ja ilon tunnetta kun pääsin tangolle. Tuntui kuin olisin päässyt kotiin. Rakkaat ystävät vierellä, tottakai. Yllätyin itsekin mihin fyysiset voimani riittivät tällaisen pitkän tauon jälkeen. Lisäksi henkisten voimavarojen ollessa todella vähissä tankoilu ei ole myöskään helppo laji.

Tämä alla oleva video on omistettu rakkaalle puolisolleni, Äidilleni, ystävilleni Tintulle, Sannalle, Sjöbölle, Tiialle, jotka ovat olleet tukenani minulle vaikeina aikoina. Pystyin luottamaan teihin täysin ja uskalsin olla haavoittuvimmillani teidän kanssa. KIITOS <3 Ilman teidänlaisia kultakimpaleita elämä olisi paskaa. Iso kiitos myös Elinalle, joka teki tangolle paluun mahdolliseksi turvallisesti yksityisvuorolla Rock The Polelle. 

Hyvää ystävänpäivää Rakkaat! <3

 

Ps. Maailman parhaan ystävänpäivän olen viettänyt kummitätini Kaijan ja Äitini kanssa. Se oli 1990-luvun alkua. Olimme syömässä Stadin keskustassa "Hyvä Ystävä" ravintolassa (joka oli lapsena mun mielestä ihan paras ravintola evö!). Kaija antoi ystävänpäivälahjaksi Barbien (jolle leikkasin myöhemmin polkkatukan mikä ei ollut ehkä elämäni parhaimpia päätöksiä). Päivästä on jäänyt mieleen vain onnen tunteita, jotka vieläkin hymyilyttää ja lämmittää sydäntäni. 

Kaija on ollut päärikoskumppani tankotapahtumissa vuosien aikana. Alla kuva vuodelta 2018. Toivon mukaan tänä tai viimeistään ensi vuonna pääsemme taas tankotapahtumiin yhdessä <3 

Mulla on coolein kummitäti ikinä!