Uusi tankovuosi starttasi mukavalla sushi-dinnerillä "Tankoapinoiden" (= Pole4Fit treenikavereista koostuva joukko) <3 Tiia, Sini, Elina <3 kanssa tammikuun 2.päivänä. Lisäksi Elinan kanssa käytiin vetämässä vesijuoksut ennen dinneriä. Muita mukavia tammikuun tähtihetkiä ruoan äärellä oli Goldiesien kanssa (tosin Satu puuttui jengistä) uuden vuoden dinner. Annoin kaikille Goldieseille oman canvas taulun, jonka olin teettänyt meidän yhdestä ryhmäkuvasta. Vaikka itse sanonkin niin pirun hyvännäköinen taulu (ja mallit)! Itsekin aion laittaa seinälle ko taulun <3
Torstaina 4.1. oli vuoden ensimmäinen treeni! Lähdin megalomaanisella innolla ja energiasta puhkuen tankoilemaan. Kyljessä (johon olin yskinyt hiusmurtuman) tuntui hieman, mutta se ei osoittautunut ongelmaksi vaan se kun oikea olkapää rusahti tunnilla (twisted otteessa tietysti) ja siinähän sitten taas oltiin kipeän olkapään kanssa. Kyseessä oli sama olkapää joka meni hajalle 1,5v sitten. No eihän siinä sitten kuin perumaan tammikuun workshoppeja ja miettimään miten edetään. Koko tammikuun kuuntelin olkapäätä ja päättäväisesti tein joka päivä jotain mikä kuntoutti olkapäätä: vesijuoksua tai fyssarin treeniohjelmaa, olkapään jaksamisen mukaan. Lisäksi aloitin 1.tason tankotreenien tekemisen todella rauhallisella ja maltillisella otteella. Aluksi ei edes ympäri askel onnistunut, mut tässä olkapää on onneksi pikkuhiljaa voimistunut ja kuntoutunut parempaan suuntaan. Pieni epäilys heräsi viikko sitten ettei olkapäässä vaan olisi tapahtunut mitään pahempaa ja onhan tällainen treenaus sille ok. Menin (mielenrauhan vuoksi) loppukuusta ortopedille (sama joka tutki olkapään 1,5v sitten). Yksi parhaimpia kohteliaisuuksia ikinä joita olen saanut tuli ortopedin suusta: "Sinulla on todella hienoa lapatuki. Saat olla todella ylpeä itsestäsi. Lapatukesi on kuin ammattitanssijalla." <3 Tulipa hyvä olo siitä :)
Ortopedi kuittasi, että treenaamiseni on ollut oikeanlaista. Jes! Saa tuntua, mutta ei saa tulla kipua. Kipeytyessään paraneminen luonnollisesti pitkittyy. Lepo pitää muistaa myös. Minulla on siis oikean hauislihaksen lyhyempi jänne, joka kiinnittyy korppilisäkkeeseen, venähtänyt. Siitä kiinnikekohdasta. Tai näin ainakin muistan ortopedin sanoneen. Saattaa olla, että joku nimi tai termi on väärin, mut saatte ainakin jotain suuntaa antavaa kuvaa mistä on kyse. Sama vika siis kuin aikaisemmin, mutta ei ole niin pahasti mennyt kuin aikoinaan. Vamma ei ole siis onneksi olkapään rakenteessa vaikka sinne ja rintalihaksen kohtaan kipu kohdentuukin. Vamman kiukuttelu muistuttaa siitä, et kuntoutus jatkuu läpi elämän, ja pitää muistaa treeneissä kuunnella kroppaa ja lämmittää kaikki osat kropassa todella hyvin ennen tankoilua. Kerran kun se oman kropan kuuntelu herpaantui mielestä, niin tässä taas ollaan. Mutta onneksi paranemaan päin :)
Teen edelleen 1.tason treeniä ja sitten kun tuntuu, että olkapää kestää hyvin perusliikkeet, niin siirryn 2.tasolle. Mutta en hötkyile. Kaikki siirtymiset kovemmalle tasolle ajan kanssa :) Mun yks tanko-opettaja katsoi mua kysyvästi tammikuun puolessa välissä, kun saavuin 1.tason tunnille ja sanoi: "mä katoinkin ihmetyksekseni, et sä olet tulossa ykköselle. Ei kai se olkapää?" Tää laji on niin tätä :D
Vesijuoksu on muuten tehnyt hyvää olkapäälle (ja itseasiassa koko kropalle hyvä vastapaino tankoilun ohella. Suosittelen tankoilijoille!). Olen vesijuossut aktiivisesti lokakuun alusta alkaen, mutta nyt tammikuussa oli todella aktiivinen kuukausi.
Sitten arvoitukseen! Arvoitus: "Mitä 36-vuotias tankotanssin harrastaja tekee lomallaan?" Vastaus: "Ei ainakaan lähde Ibizalle bailaamaan - vaan (...
rummunpärinää...) menee kylpylälomalle kuntouttamaan kroppaansa" :D Oltiin puolisoni ja koiramme kanssa Aulangolla rentoutumassa kylpyläosastolla ja hellimässä kroppaa (ja mieltä) pitkillä lenkeillä. Aloitin päivän aina uimalla ulkoaltaassa (ihanassa pakkassäässä, parhaimmillaan -24 astetta), auringonnousut katsoin poreammeesta käsin ja alkuillasta siirryin vesiliukumäen aktiiviseksi käyttäjäksi :D Parhaimmillaan tuli käytyä kolme kertaa päivässä kylpylässä pulikoimassa ja saunassa letkeyttämässä lihakset. Se alkoi käydä 3 päivän jälkeen jo melkein työstä. Näitä länsimaisen ihmisen ongelmia ;)
Kylpylän ja ulkoilun lisäksi reissuun mahtui yhden uuden hauskan lajin kokeilukin. Kokeilin nimittäin ratsastusta (perusasioiden opettelua Mocka nimisellä hepalla), mutta myös
VIKELLYSTÄ! Jos et tiedä mitä vikellys on, niin sehän on hevosen selässä akrobaattisten liikkeiden tekemistä! Ja siis nimenomaan
liikkuvan hevosen selässä! Siistiii....ja kreisiii!! :D Sain idean viime syksynä kun Faija heitti puoli huolimattomasti ilmoille tarinan kuinka hän oli junassa törmännyt vikellykseen opettajaan eikä ollut kuullutkaan aikaisemmin kyseisestä lajista (niinkuin en minäkään). Googletin heti ja innostuin ihan älyttömästi. Lajihan on samanlaista temppuilua kuin tankoilu - tanko on vaihtunut vai hevoseen :D Siitä se idea sitten lähti ja nyt pääsin vihdoinkin kokeilemaan itseteossa kyseistä lajia.
Alla posekuvia Aino-hevosen kanssa (--> kuvat oli pakko ottaa Faijaa varten todistusaineistoksi ;) Ei varmaan tosin kukaan muukaan olisi uskonut tätä, niin tässä on todistekappaleet kaikille silmille:
Aino oli rauhallinen heppa, jonka selässä en pelännyt kertaakaan vaikka meno olikin välillä aika hurjaa, kun kokeiltiin ravaamisessa liikkeitä. Pose kuvat on otettu kun hevonen oli paikoillaan, mut siis näitä muuveja (ja monia muitakin) treenattiin sekä hevosen
kävellessä ( = Käynti on nelitahtinen askellaji, jossa hevosen kukin kavio laskeutuu maahan selvästi vuorotellen. Sitä voidaan pitää hevosen kävelynä) että kun hevonen "hölkkäsi" ( = Ravi on kaksitahtinen askellaji: kaksi kaviota laskeutuu aina maahan yhtä aikaa. Ravissa hevonen siirtää vuoron perään ristikkäisiä jalkaparejaan eli oikeaa etujalkaa ja vasenta takajalkaa tai vasenta etujalkaa ja oikeaa takajalkaa.).
Hurjaa, mutta HAUSKAA! Tosin jalat olivat hajalla koko seuraavan viikon. Aikamoinen rääkki sisäreisille.
Suosittelen lämpimästi
Aulangon Ratsastuskoulua, jos haluaa käydä testaamassa ratsastamista, mutta myös nimenomaan vikellystä. Aion todellakin mennä heti uudestaan kun tulee tilaisuus. Toivottavasti jo ennen kesää...ja aion suostutella Goldieseja ja Tankoapinoita mukaan tähän hullutteluun ;)
Lenkeillä käytiin nauttimassa luonnonrauhasta, mutta myös henkeä salpaavasta näköalasta. Sibeliuksen metsä. Näistä maisemista
Finlandia on saanut alkunsa ja inspiraationsa. Huikea maisema, lämmin olo tuli sydämeen vaikka varpaat olikin jäässä. Ihana ja kaunis Suomi <3
Terveellinen kuntoutusloma vaati myös ison läjän karkkia huoneeseen ja jokaisella illallisella jälkkärin. Eihän kahta ruokalajia ilman kolmatta. Runsas aamupala - jälkkäreineen tietysti - teki myös päivän aloittamisesta mukavaa :)
No mutta. Tammikuu oli täynnä kuntoutusta eri muodoissa ja ihanaa lomailua. Hyvä startti vuodelle "huomionkipeästä" olkapäästä huolimatta. Käynnistynyt vuosi näyttää mielenkiintoiselta kaikkien uusien ideoiden ja tulevien tapahtumien tiimoilta.
Rakkautta ja rauhaa teille kaikille!
Vaalikaa kroppaanne :)